Baarikärpänen.
Äitin synttärilahja joskus vähä yli vuoden takaa.

Luennoilla tuli hikoiltua ne illat, jolloin ois ollu kiva ilma tehdä jotai ihan muuta. Nyt taas on sellaset ilmat, että mielellään vaikka istuis luentoa kuuntelemassa.
On koko ajan semmonen olo, että jotain pitäis tehä, mut ei vaan saa itteään kuitenkaan mitään tekemään. Mieliala muuttuu tällasella säällä aina mahdottoman levottomaks.
Kaikista mukavinta olis istua mukavan ihmisen kans kahvikuppi kädessä ja höpötellä kaikesta maan ja taivaan välillä, mut se mukava ihminen, jota nyt tarvitsisin, ei ole saatavilla.

Piakkoin on kyll pakko saada itteään niskasta kiinni ja lukea keskiviikon kokeeseen. Pakkohan se on kerralla läpäistä, että pääsee mahdollisimman pian töitä painamaan, ettei aina tarvii vaan kotona oleskella. Rahakin on enemmän ku tervetullutta meikäläisen lompakkoon.

Millonkohan sitä ihminen on tyytyväinen siihen mitä saa? Alkuviikosta sitä toivo, että tulis jo viileempiä päiviä. No nyt niitä on ja mie toivoisin, että aurinko paistais, että pääsis parvekkeelle lojumaan hyvän kirjan kera.
Kyll on vaikeeta.

Löysin netistä kivan kuvan ja päätin maalata siitä taulun. Hiukan muokattuna tosin. =)


Pikatöherrys ku oli tylsä hetki kerran.


Omakuva

Eilen oli voimankäyttöharjotuksia ja vitsit se oli kivaa! Ois ollu kivempaa, jos ois ollu eri pari kun tämä tyttö ei oikeen ollu kiinnostunu hommasta, niin käytiin liikkeet vaan pari kertaa läpi ja ihan lepsusti ja loppuaika vaan seisottiin ja jauhettiin paskaa.
Ei sitä oikeen muutenkaan pysty tytön kans ihan tosissaan niitä liikkeitä tehdä, että ois ollu parempi miespuolinen pari. Sitä pelkää satuttavansa toista.
Kerran sain heittää miespuolisen kouluttajan maahan. Siitä tuli hyvä fiilis. =)

Pari kertaa mätkähdin naamalleni tatamille, kun oli maahanvientiä kahden ihmisen toimesta ja tytöillä ei ollu oikeen hallussa toi kiinni pitäminen. x) Sen kummempia haavereita ei valitettavasti tullu. Kaikki muut oli varmasti ihan poikki sen koetuksen jälkeen. *kadehtii*

Käytiin läpi hyökkäyksenestoja, maahanvientiä ja rautoihin pistämistä. Pitäs päästä harjotteleen noita jonku kans, mut ei oikeen löydy vapaaehtoisia. =D

Tänään toinen 4 tuntinen eilisen kertauksia ja lisäks tutustutaan pamputtamiseen.

ns. ICP - The Great Milenko

Eilen oli eka ilta jv koulutuksessa. 6 tuntia lakipykäliä on aika kuivaa, mut kyllä se samalla oli ihan kivaa. Takapuoli ja polvet huusi apua siitä istumismäärästä kyll. x)
Tehtiin kolmen hengen ryhmissä lopussa pieni tehtävä, jossa saatiin paksu nivaska lakipykäliä ja 34 väittämää, jotka piti selvittää oliko oikein vai väärin ja vähä perustella. Koetettiin tehdä tehtävä ilman sitä nivaskaa ulkomuistista, kun vasta käytiin läpi niitä asioita ja saatiin ennätysajassa tehtävä valmiiks ja vain kuusi vastausta oli väärin. Aika hyvin mun mielestä. =)
Aikaa jäi sitten niitä näitä rupatteluun ja toinen kavereista kertoi vähä kokemuksiaan vartijan töistä, jotka oli ihan mielenkiintoista kuunneltavaa.
Tää ilta on vielä istuskelemista ja teoriaa ja sit pari iltaa käytännön harjotteluita. Ens viikolla vielä pari teoriapäivää ja sit koe.

Toivottavasti nyt saan äkkiä jostain rahaa maksaa kurssi, ettei mee ikuisuus todistuksen saamiseen, että pääsisin töitä painamaan hulluna. Rahaa kun tarvisin todella kipeästi ja on todella kohtalon ivaa, että tarviin paljon rahaa, että pääsisin tekemään sitä rahaa.

Tänään kyll täytyy ehtiä syömäänki jotain ja ottaa jotain purtavaa ja juotavaa sinneki mukaan, ku eilen alko tekee loppuajasta heikkoa ja hiukan päätäki särkeen, ku en ehtiny syödä.

Nyt lakipykäliä pänttäämään, että voi sanoa jotain muistaneensa eilisestäki. =P

Mie yleensä tykkään painajaisista, ku ne on ihan parhaita kauhuelokuvia, mut viime yönä näkemäni painajainen oli inhottavin ikinä. Heräsin kolmen aikaan täristen ja itkien. Koiraki tuli kattomaan ihmeissään ja mie nappasin sen kainaloon, eikä itkulle meinannu tulla loppua.

Oltiin piskin kans kävelyllä mun vanhassa asuinpaikassa yöllä.
Oli pimeää ja yhtäkkiä Riku rupes murisemaan jolleki meijän takana ja huomasin siellä epämääräisen joukkion jotain tyyppejä. Vedin sitä tavanomaisesti hihnasta ja käskin lopettamaan ja jatkamaan matkaa.
Jatkettiin matkaa ja yhtäkkiä joku nappas mua olasta kiinni ja toinen tyyppi nappas hihnan mun kädestä ja vei Rikun vähä kauemmaks. Sen toisen tyypin pitäessä miun käsiä tiukasti selän takana kiinni alko pari muuta hakkaamaan ja potkimaan Rikua. Huusin ja kiljuin apua ja itkin.
Yritin rimpuilla, mut en päässy irti ja jouduin kattomaan sitä kamalaa näytöstä ja kuuntelemaan koiran itkua. Näin hädän ja avunpyynnön koiran silmissä, kun se katto mua ja aina välillä nousi jaloilleen ja pyrki mun tykö, mut ei päässy.
Lopulta se jäi vaan makaamaan eikä paljoa inahduksiakaan kuulunu iskujen välissä ja lopulta ei kuulunu mitään. Sit mut päästettiin irti ja juoksin itkien Rikun tykö, joka ei enää hengittäny. Itkin ihan hysteerisenä ja halasin Rikua, katoin missä ne tyypit on, jotta oisin voinu kirota ne alimpaan helvettiin, mut ne oli vaan kadonnu. Ja sit heräsin.

Tuli ihan itku tätä kirjottaessaki. Oli niin todentuntuinen uni ja tuntu olevan loputon. Ikinä en enää halua nähdä samalaista!

Kyllä nyt on pari päivää tuntunu siltä, että kesä täällä vihdoin on. En oo hellepäivien suuri ystävä, mut nyt oon jostain syystä osannu nauttia näistä päivistä. Osasyynä on varmasti se, että oon saanu aika nopeasti kunnolla väriä nahkaan ja parvekkeen ansiosta rajattomana. =)
Iltalenkit piskin kans on ollu parhautta! Tunnista puoleentoista tuntiin melkeen joka ilta juoksenneltu.
Eilen tuli vähän kukkasiaki matkaan. =)

Mie rakastan kahvia! <3 Kahvikuppi varustettuna mun nimellä on mun ihana ystävä! <3 Onko mitään parempaa ku kahvi? <3
Kahvi<3