Aamulla jo herätessä oli sellanen kutina, että tästä päivästä ei hyvää
seuraa. Fiiliski oli ihan mikä maa, mikä planeetta ku kaverin kans tuli
höpötettyä ja kikatettua yli kaks tuntia yöllä puhelimessa ja vähä
ennen kolmea laitoin nukkumaan ja heräsin sit taas, kuten tavallisesti,
kuudelta ku uni ei riittäny pitempään. Ilmeisesti ne edellisillan
ylimääräset unet vaikutti siihen ja nukuin liikaa.
No mennäänpäs sitte tämän päivän tapahtumiin.
Lähin täältä kymmeneltä aamulla ruokkimaan veljen kissoja ja jouduin vaihdon tekemään Malmilla junasta bussiin.
Onneks siellä huomasin ajoissa, että perkele olin menossa väärään
suuntaan ja hipsis kopsis oikealle puolelle pysäkille koomailemaan.
Oikeaan bussiin osasin kuitenki hypätä ja puolen tunnin matka veljen
tykö alkaa. Katoin loppupäässä tarkkaan pysäkit, että osaan hypätä
ajoissa pois. Eka kertaa siis olin sinne julkisilla menossa.
Sitte huomaan, että hetkonen, ei täällä tuu vastaan pysäkkiä missä veli
käski hypätä pois. Vinkkasen bussikuskille, että haluan pois siellä ja
siellä ja kuski kuittaa sit takasi istuttuani huomaan, että perkele
ollaan jo väärässä kaupunginosassa, painan nappia ja sanon kuskille
never mind, hyppään tässä pois.
Hipsis kopsis tien yli toiselle pysäkille odottelemaan bussia ja puhelu
veljelle, että mikäs se pysäkki nyt olikaan ja kerroin missä oon. Sano
sitte, että liikennevaloista toinen pysäkki sieltä päin. Onneks sentään
se numero, jota käytin kulki sentään n. vartin välein.
Noh, hyppäsin taas bussiin ja hyppäsin pois siellä missä veli käski,
mut se oliki sitä seuraava pysäkki. No onneks siitä ei ollu kuitenkaa
enää pitkä matka ja pääsin vihdoin ja viimein kissoja paapomaan.
Putsasin kissojen hiekkalaatikon, vaihdoin ruuat ja vedet ja viihdytin
niitä jonki aikaa infrapunalampun avulla ja annoin rapsutuksia. Sit oli
aika jo lähtee takasi kotiopäin.
Se bussi mihin pyrin oli jo etuajassa menny niin istuksin siinä
pysäkillä parikymmentä minuuttia odotellessa toista bussia. Alko
olemaan vilposta ku en ajatellu viettää aikaani bussipysäkeillä, niin
paljoa tän matkan aikana joten en ottanu mitään takkia matkaan. Rupes
jo pikkuhiljaa vähä vituttamaanki.
No sitte se onnikka sieltä jo tuliki ja mulla oli pieni epäilyksen
kutina taas takaraivossa, mut karistin sen pois, että hyvin tää menee.
Sit kohta aloin kattoon, että onpa tutun näköstä. Voi vittu tossa on se
kukkakauppa minkä kohdalla tajusin viimeks tulleeni pysäkiltä ohi!
No eiku hyppään taas vittuun siitä bussista ja hipsis kopsis samalle
pysäkille, ku aiemmin oottamaan bussia ja tällä kertaa oikeaan
suuntaan.
Siinä vaiheessa oli jo metrinen kyrpä otassa ku en ollu varautunu ja pakannu tarpeeks tupakkaakaan mukaan.
Noniin, sitte bussi taas saapui pikkasen myöhässä ja vihdoin pääsee
kotia kohti. Eiköhän sitte seuraavalla pysäkillä nouse kyytiin kaks
kovaäänistä kakaraa ja niitten kailotus siinä mun vieressä ei vähentäny
yhtään mun vitutusta ihme ja kumma.
Eiköhän neki siinä sitte kalkattanu melkeen päätepysäkille asti vaikka
kuinka rukoilin mielessäni koko matkan, että menkää jo pois!
Välihuomio: Jumalaa ei todellakaan oo olemassa!
No siitä sit Malmin asemalle ootteleen junaa ja se kymmenen minuutin
odotuski oli jo siinä vaiheessa yhtä tuskaa ku tahto päästä kotiin oli
niin kova.
Poikkesin perille päästyä kuitenki tossa lähipizzeriassa kuitenki ku
kello oli jo yli kolme ja nälkä oli kova ja siinä vitutuksen asteessa
en uskaltautunu mitään sapuskaa alkaa laittaa.
Kotiin päästyä huomasin, että ei perkele sitte laittanu oreganoa vaikka erikseen pyysin, että seki vielä!
No sen popsittuani alko jo mieliki jo olemaan paljon parempi ja pikkuhiljaa koko juttu alko jo naurattamaan.
perjantai, 20. kesäkuu 2008
Kommentit